Putsaari-kirja

Kustantajan edustaja pj Matti Jussila, kirjoittaja Kaarina Liukkonen, Heli Sammalisto ja Kari Sammalisto ihailevat painotuoretta kirjaa.

Älä Putsaartaka unhot 

Saaristolaiskylän elämää Heli ja Kari Sammaliston kertomana

 

Syyskuun 19. päivä julkaistiin Kaarina Liukkosen kirjoittama kirja Putsaaren elämästä. Kirja perustuu pitkälti putsaarelaisten sisarusten Heli ja Kari Sammaliston muistelmiin. Kirja kertoo 1950-luvun saaristokylän elämänmenosta, mutta se kertoo myös paljon muusta. Putsaareen liittyy monia mielenkiintoisia asioita, joista kirja myös kertoo. Saaressa sijaitsee kuuluisa kappelikirkko, "piilokirkko", optinen lennätin on toiminut siellä, se on ollut kiviteollisuuden saari, siellä on toiminut oma koulu jne.

Kirjassa on myös professori Sakari Hinnerin kirjoitukset Putsaaren paikannimistä ja luonnosta. 

Kirjassa on erityisen runsas kuvitus. 

Kirjan on kustantanut Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys. Kirjan kustantamista on tukenut Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran säätiö.

Kirja on kovakantinen ja siinä on noin 250 sivua. Kirjan myyntihinta on 33€ ja sitä on myynnissä Uudessakaupungissa Vason näyttelytilassa, matkailutoimistossa, museossa ja Kirja-Vakassa. Turussa kirja tulee myyntiin Kansalliseen kirjakauppaan ja Forum Marinumiin. Tarvittaessa kirja voidaan myös postittaa, tällöin kirjan hintaan lisätään 10€ postituskulut.

Alla otteita merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja Matti Jussilan puheesta kirjan julkistamistilaisuudessa:

...Älä Putsaartaka unhot... on Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistyksen kustantama ja se sopii yhdistyksen toimintaperiaatteisiin loistavasti. Yhdistyksen säännöissä sanotaan selkeästi, että sen tehtävänä on vaalia ja tallentaa kaikkea sellaista tietoa joka liittyy Uudenkaupungin merenkulkuun ja sen lisäksi myös kaikkea sellaista, joka liittyy saaristoon, saaristolaisiin ja saaristolaisuuteen. Tämä kirja täyttää jälkimmäisen tehtävän upealla tavalla.

Uudenkaupungin merihistoriallinen yhdistys on aikaisemminkin kustantanut ja julkaissut saaristoon liittyviä kirjoja; Kaarina Liukkonen teki pari vuotta sitten kirjan Ulkotuulten Vekara, ja olemme myös kustantaneet Kustavin Lypertöä esittelevän kirja. Yhdistyksellä on siis kokemusta tältä saralta.

Olemme erityisen iloisia siitä, että tämä Putsaari -kirja on kansien välissä. Se on ollut kauan tavoitteena, ihan jo pelkästään siksi että Putsaari on Uudenkaupungin upeasta saarista ehkä yksi upeimmista ja monipuolisimmista. Karuine kalliorantoineen ja rehevine lehtoineen se on monipuolinen saari jo pelkästään luonnoltaan. Putsaareen liittyy myös paljon sellaista, mitä ei muualla saaristossa ole. Kirjassa kerrotaan kappelikirkosta, voimallisesta kivenlouhinnasta, ja myös saaressa toimineesta optisesta lennättimistä. Kirjasta välittyy myös kaikki se, mikä kuuluu saariston elämään: kalastus, kalanviljely, kaikki saaristolaisten elämään liittyvä iloineen ja huolineen.

Kaisa Liukkonen on tehnyt suuren työn tämän kirjan kirjoittamisessa. Kuten kirjan alaotsikko kertoo, se on saaristolaiskylän elämää Heli ja Kari Sammaliston kertomana.  Vaikka kirjassa onkin paljon historiaa, ei tämä kuitenkaan ole saaren universaali historia. Muistelukset tuovat kirjaan persoonallisen otteen ja tunnun.

Kaisa Liukkonen ja Heli Sammalisto tapasivat muutamia ja heistä tuli heti hyvät ystävät. Aikaa myöten Kaisa pääsi vierailemaan Putsaaressa ja oli näkemästään hyvin vaikuttunut. Saari teki Kaisaan lähtemättömän vaikutuksen. Heli kertoi lapsuudenmuistojaan ja tarinoita menneiltä vuosilta. Vähin erin päädyttiin siihen, että Putsaaren naisten ja lasten elämästä voisi kirjoittaa  kirjan. Puolisen vuotta kului, Heli muisteli ja Kaisa kuunteli ja kirjoitti. Yhä useammin Helin muistelu päättyi sanoihin: - Voi voi sentään, kun Kari muistaisi tämänkin asian paljon paremmin. Pitkän suostuttelun jälkeen Kari viimein myöntyi, ja tuli kolmanneksi joukkoon. Kun alkuun päästiin, sujui yhteistyö hyvin. Karilla oli omia muistiinpanoja ja niitä lukiessa asiat palautuivat mieleen ihan uudella tavalla. Muutaman tapaamiskerran jälkeen työtapaa päädyttiin muuttamaan; Heli kertoo muistojaan omalla  vuorollaan ja Kari omallaan. Näin kirjaan syntyi tavallaan kaksi osioita: Karin ja Helin.

Alunperinhän oli tarkoitus käsitellä Putsaaren naisten ja lasten elämää 50-luvulla. Suuri osuus kirjassa on myös kalastuksella ja kalankasvatuksella, kuten myös veneenrakentamisella.

Tämän kirjan nimi on ...Älä putsaartaka unhot... Joku saattaa ihmetellä, mistä nimi tulee. Virallinen selityksen mukaan se perustuu saaristolaisten omaan rukoukseen: Siun Siliöt, muist Multiot, älä Putsaartaka unhot.  Ajatuksena on että, jos laivojen pitää ajaa karille, niin he toivoivat että haaksirikko sitten tapahtuisi juuri näillä vesillä. Haaksirikkoutuneista laivoistahan ajautui rannoille paarlastia ja kaikenlaista muutakin tavaraa. Multio on vanha Isonkarin nimi ja Siliö tarkoitti Vekaraa ja viimeiseksi tuli Putsaari. Putsaarta on varmaan vuosien mittaan siunattu rukouksen toiveen perusteella, mutta sitä on siunattu monella muullakin tavalla. Putsaari on aivan erityisen upea saari.

Yhdistys kiittää Kaisa Liukkosta  upeasta, hienosta ja sinnikkäästä kirjoitustyöstä.